Taipaleen päiviä

Sanomalehti Keskisuomalaisen Juhana Lepoluoto arvioi Taipaleen päiviä -teosta 13.4. ilmestyneessä numerossa.

Taipaleen päiviä -teosta on jo myynnissä useissa Keski-Suomen kirjakaupoissa, ja verkostoa pyritään laajentamaan kaiken aikaa. Tällä hetkellä jälleenmyyntiä hoitavat:

Jämsä Suomalainen kirjakauppa
Jyväskylä Suomalainen kirjakauppa, Päijänne Antikvariaatti, Korpilahden kirjakauppa
Karstula Karstulan Kirja- ja paperikauppa
Saarijärvi Saarijärven kirjakauppa
Viitasaari Viitasaaren kirjakauppa

JR 19:n sotilaita alkuvuonna 1940. Puhtaat lumipuvut likaantuivat nopeasti
etulinjan taisteluhaudoissa. Kuva Urho Kähönen.

Taipaleen päiviä julkaistaan Talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlan yhteydessä Viitasaaren lukiolla lauantaina 13. maaliskuuta. Kello 13 alkavassa tilaisuudessa kirjaa myydään alennettuun 35 euron kappalehintaan.

Erilaiset kartat täydentävät merkittävällä tavalla kerrontaa etenkin johdanto-
osassa, jossa käydään läpi taistelujen kulku Taipaleen lohkolla. Yllä Umpilampi-
linja Taipaleenjoen eteläpuolella. Se jäi puna-armeijan haltuun jo sodan alussa,
samoin linjasta kolme kilometriä pohjoiseen ollut Neosaaren tukikohtakukkula.
Lähde: Sorko 2006, s. 30.

Vihollisen raskas tuli ja pommitukset särkivät lankayhteyksiä jatkuvasti.
Viestimiehet olivat täystyöllistettyjä, vikapartio Vilakkalassa vuoden-
vaihteessa 1939-1940. SA-kuva.

YH:n ja sodan aikana Taipaleen joukot rakensivat useita erilaisia korsuja. Taiste-
luiden aikana rakennetut suojat jäivät joskus vain säänkestäviksi kun taas tukki-
puiden kaatamisella käynnistyneet suunnitelmallisemmat rakennushankkeet
tuottivat vankemman lopputuloksen. Kuvassa tehdään hirsirakenteisen korsun
pohjakaivantoa lapiotyönä. Kuva Väinö Lieska.

Aseistetuissa lentokelkoissa oli jalaksille rakennettu pitkulainen runko.
Vauhtia antoi perään sijoitettu lentokoneen moottori, ja tulivoiman takasi
katolle sijoitettu konekivääri. Puna-armeijalta vallatun lentokelkan äärellä
JR 19:n 3.Komppanian miehiä ja karjalaisneito Kerimäellä huhtikuussa 1940.
Kuva Paavo Ritvanen.

JR 19:n esikunnan henkilöauto matkalla Pyhäjärvelle divisioonan esikuntaan.
Valtava lumimäärä vaikeutti ajoa. Kuva Väinö Lieska.

Terenttilän uuden nelostukikohdan taisteluhauta helmikuussa 1940. Oikealla
luutnantti Kähönen vierellään taistelulähettinsä alikersantti Saunanen, jolla on
kädessään sotasaalis-automaattikivääri. Kuva Urho Kähönen.

Se, että koko 105 vuorokauden sota olisi käyty erikoisen kylmässä säässä, ei ole totta. Näin todetaan kirjan tietoruudussa, joka käsittelee talvisodan sääoloihin liittyvää legendaa.

Kovat pakkaskaudet rajoittuivat muutamaan alkuvuoden 1940 jaksoon. Helmikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat kylmiä muutamin poikkeuksin. Kahden ensiviikon kylmin jakso oli 6.-15.2., jolloin lukemat vaihtelivat 25:n ja 34:n miinusasteen välillä. Kuun ensimmäisellä viikolla pakkasta oli 12-16 astetta, paitsi 2. päivä lämpötila laski 25:een asteeseen. Kun puna-armeija suoritti mainittuna aikana suurhyökkäyksen Taipaleen lohkolla, joutuivat miehet taistelemaan pitkiä aikoja avonaisessa maastossa ja tämän jakson muistaminen on aiheuttanut sen, että monet sanovat “aina olleen kylmä”.

Joukkosidontapaikka 3:n sotajoulu 1939. Kuva via Tuomas Rouhunkoski.

Taipaleen päivien johdannossa kerrataan taistelut Taipaleen lohkolla ja niiden tausta. Värikuvaosuudessa puolestaan palataan talvisodan näyttämölle noin 70
vuotta myöhemmin. Näiden lukujen väliin sijoittuu teoksen keskeisin sisältö,
veteraanien kertomukset ja muistelmat, joita on koottu eri lähteistä yli 250.